Hortensia
Hortensia on alun perin kotoisin Japanista, mutta kukka levisi jo 1700-luvulla muun muassa suureen osaan Eurooppaa. Hortensia on rakastettu koristekasvi, jonka suuria kukkia on monissa eri väreissä, usein hyvin voimakkaissa. Voit kasvattaa hortensiaa ruukussa sisällä tai istuttaa sen puutarhaan. Hortensiapensas kukkii pitkään ja luo hyvän elinympäristön esimerkiksi perhosille ja pölyttäjille.
Hortensian hoito
Yksi syy hortensian suosioon on se, ettei se ole kovin vaativa kasvi. Tässä muutamia vinkkejä siihen, miten kasvatat hortensiaa ulkona pohjoisessa ilmastossa hyvin tuloksin:
- Hortensiat viihtyvät parhaiten puolivarjoisella paikalla, joka on suojassa kovalta tuulelta.
- Hortensia ei viihdy liian emäksisessä maassa. Ihanteellinen pH-arvo on 5,5-6,5. Jalohortensialla pH-arvo vaikuttaa myös kukkien väriin, mistä voit lukea lisää alempana.
- Maa ei saa kuivua kokonaan kastelukertojen välillä.
- Kastele useammin, jos olet istuttanut hortensian aurinkoiseen paikkaan.
- Kukkiessaan hortensia tarvitsee lannoitusta kerran kuukaudessa. Rautapitoinen lannoite estää kukkia haalistumasta.
- Kun leikkaat hortensian sen kukittua keväällä, edistät kasvua. Silloin se voi kukkia kahdesti saman kasvukauden aikana.
- Pidä silmällä vihannespunkkeja ja kirvoja, joita hortensiassa voi esiintyä.
Huomaa, että nämä ovat yleisiä vinkkejä ja että tietyillä lajikkeilla, kuten Annabelle-hortensialla, voi olla hieman erilaisia vaatimuksia. Jos aiot kasvattaa hortensiaa ruukussa sisällä, edellä mainitut vinkit pätevät. On tärkeää, että hortensia pidetään talvella viileässä: sopiva lämpötila on yleensä 10-15 astetta. Kesäkauden ulkona olleen hortensian voit talvettaa esimerkiksi pakkaselta suojatussa autotallissa.
Hortensioita on monenlaisia
Kaupoissa on tarjolla monia erilaisia hortensioita. Tässä muutamia yleisimmistä:
- Annabelle-hortensia
- Pallohortensia
- Jalohortensia
- Köynnöshortensia
Annabelle-hortensia
Annabelle-hortensia on hyvin suosittu. Se tunnetaan suurista valkoisista kukinnoistaan, ja se kukkii sekä kesällä että syksyllä.
Pallohortensia
Pallohortensia on pensasmainen hortensia, jolla on suuret valkoiset tai vihertävänvalkoiset kukinnot, eikä maan pH-arvo vaikuta niiden väriin. Pallohortensia voi kasvaa jopa kolmen metrin korkuiseksi.
Jalohortensia
Jalohortensia on kaunis puutarhassa, mutta se sopii myös kimppuihin ja muihin kukka-asetelmiin. Juuri jalohortensialla (Hydrangea macrophylla) ja osittain safiirihortensialla (H. serrata) maan pH-arvo ratkaisee kukkien värin. Selitys on alumiini. Happamassa maassa alumiini on kasvin käytettävissä ja kukat muuttuvat sinisiksi, kalkkipitoisessa maassa alumiini sitoutuu ja kukat muuttuvat vaaleanpunaisiksi. Siniset kukat vaativat happaman kasvupaikan, noin pH 4,5-5. Kun pH on yli 7, kukat ovat vaaleanpunaisia, ja näiden välillä väri on usein violetti. Muut hortensiat eivät vaihda väriä maan mukaan.
Syyshortensia (H. paniculata) aukeaa valkoisena ja muuttuu vanhetessaan vaaleanpunaiseksi pH:sta riippumatta, ja pallohortensia lajikkeineen, kuten
Annabelle, on valkoinen tai vihreä pH:sta riippumatta. Valkoisista lajikkeista puuttuu kokonaan väriaine, jota värinmuutos edellyttää, joten jos yrität muuttaa Annabellen tai syyshortensian väriä, mitään ei tapahdu.
Köynnöshortensia
Köynnöshortensia voi kasvaa jopa 20 metrin pituiseksi. Sen valkoiset kukat ovat melko pieniä ja kasvavat pitkänomaisissa kukinnoissa.
Hortensioihin ihastuneelle on tarjolla paljon muitakin lajikkeita löydettäväksi ja kasvatettavaksi. Koska hortensian kukkia on monissa eri väreissä, voit sovittaa lajikkeen yhteen kodin tai puutarhan muiden yksityiskohtien kanssa. Muista kuitenkin ottaa lähtökohdaksi suunnitellun kasvupaikan olosuhteet. Kaikki lajikkeet eivät sovi kaikkialle.
Hortensia sisältää pieniä määriä syanidia
Syanidi on hyvin myrkyllinen aine, jota hortensiassa voi olla. Määrä on kuitenkin niin pieni, että sitä pitäisi saada elimistöön kohtuuttoman paljon, jotta se olisi vaarallista. Tiedossa ei ole yhtään hortensian syömisestä aiheutunutta myrkytystapausta. Hevoset voivat sen sijaan syödä hortensiaa niin paljon, että ne sairastuvat.
Kirjoittaja: Johanna Damm
Tarkastanut Erik Hoekstra
Päivitetty 2026-09-02