Kärhö on monivuotinen köynnös, joka talvehtii avomaalla ja kukkii lajikkeesta riippuen jossain vaiheessa toukokuun ja lokakuun välillä. Kaksi asiaa ratkaisee, peittääkö kasvi säleikön kukilla vai jääkö se puolikaljuksi: mihin leikkausryhmään se kuuluu ja kuinka syvään se on istutettu. Molemmat voi tehdä oikein heti alusta, ja molemmat voi myös korjata jo kasvavassa kärhössä.
Leikkausryhmät 1, 2 ja 3
Leikkausryhmä on yleensä merkitty kasvin etikettiin, mutta joskus se puuttuu. Ryhmä kertoo, missä kukkanuput sijaitsevat, ja se määrää, milloin saat leikata. Jos leikkaat ryhmän 1 kärhön alas maaliskuussa, poistat koko vuoden kukinnan, koska nuput ovat edellisvuoden versoissa. Jos taas jätät ryhmän 3 kärhön leikkaamatta, se kaljuuntuu alimmilta metreiltään ja kukkii vain latvasta. Sama kasvisuku, kolme eri työvaihetta.
| Ryhmä | Esimerkkejä | Kukinta | Nuput ovat | Mitä teet ja milloin |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Alppikärhö (Clematis alpina) ja sen lajikkeet, kuten 'Pamela Jackman' ja 'Willy', Clematis macropetala ja muut Atragene-ryhmän kärhöt sekä vuorikärhö (Clematis montana) | Toukokuusta kesäkuun alkuun, yksi kukinta | Edellisvuoden versoissa | Älä leikkaa lainkaan tavallisena vuonna. Poista kuolleet versot ja harvenna kukinnan jälkeen kesä- tai heinäkuussa. Jos kasvi on päässyt risuiseksi, voit nuorentaa sen 50-100 cm:n korkeuteen, kuitenkin enintään joka kolmas vuosi. |
| 2 | Varhaiset isokukkaiset lajikkeet, kuten 'Nelly Moser', 'The President', 'Doctor Ruppel', 'Multi Blue' ja 'Piilu' | Touko-kesäkuussa, usein toinen kukinta elo- ja syyskuussa | Sekä edellisvuoden että kuluvan vuoden versoissa | Kevyt leikkaus helmi- tai maaliskuussa. Seuraa jokaista versoa ylhäältä alaspäin ensimmäiseen elävään, vihreään silmupariin, leikkaa juuri sen yläpuolelta ja hävitä kuiva osa. Siisti kuihtuneet kukat ensimmäisen kukinnan jälkeen. |
| 3 | Myöhäiset isokukkaiset, kuten 'Jackmanii' ja 'Hagley Hybrid', italiankärhöt (Viticella-ryhmä), kuten 'Étoile Violette', sekä keltakukkainen Clematis tangutica | Heinäkuusta lokakuuhun | Vain kuluvan vuoden versoissa | Leikkaa voimakkaasti joka vuosi helmi- tai maaliskuussa alimpaan silmupariin, noin 20-30 cm:n korkeuteen maanpinnasta. Koko kasvi rakentuu uudelleen joka kasvukausi. |
Näin tunnistat ryhmän, kun etiketti on kadonnut
Etiketti katoaa usein jo ensimmäisenä kesänä. Kukinta paljastaa ryhmän:
Kukkii ennen juhannusta eikä sen jälkeen: ryhmä 1.
Suuret kukat touko- tai kesäkuussa ja uudelleen elo- tai syyskuussa: ryhmä 2.
Tekee nuppuja vasta heinäkuussa tai myöhemmin: ryhmä 3.
Jos et ole varma, kuuluuko kärhö ryhmään 2 vai 3, hoida sitä ensimmäisenä vuonna ryhmän 2 kasvina ja merkitse muistiin, milloin se kukkii. Liian kevyt leikkaus ryhmän 3 kasvilla saa sen vain kasvamaan korkeammaksi ja kukkimaan myöhemmin. Liian voimakas leikkaus ryhmässä 2 vie koko alkukesän kukinnan.
Istuta 5-10 cm syvemmälle kuin kasvi oli ruukussa
Kärhö istutetaan syvemmälle kuin lähes mikään muu kukkapenkin kasvi, ja se on tarkoituksellista. Isokukkaiset lajikkeet ja italiankärhöt istutetaan niin, että juuripaakun yläreuna jää 5-10 cm maanpinnan alapuolelle. Ryhmän 1 lajit istutetaan niin, että juuripaakku on aivan maanpinnan alla.
Syynä on se, että silloin kaksi tai kolme lehtisolmua jää maan alle, ja jokaisessa solmussa on lepääviä silmuja. Jos kärhön lakastumistauti tappaa koko maanpäällisen osan, kasvi voi kasvattaa uusia versoja näistä maanalaisista silmuista. Maanpinnan tasoon istutetulla kasvilla ei ole silmuja, joista kasvattaa uusia versoja. Syväistutus on vakuutus, ei hoitokikka.
Istuta kärhö hieman erilleen talon seinästä, räystään tippulinjan ulkopuolelle, ja kallista juuripaakkua tukea kohti. Leikkaa vastaistutettu kärhö sitten noin 20 cm:n korkuiseksi. Se tuntuu rajulta, mutta pakottaa kasvin kasvattamaan tyvestä useita versoja yhden yksinäisen verson sijaan, joka kaljuuntuisi alhaalta.
Viileä tyvi ja aurinkoinen latva
Vanha sääntö pitää paikkansa. Versot haluavat aurinkoa tai puolivarjoa, kun taas juuristoalueen pitää pysyä viileänä ja kosteana. Aseta litteä kivi maahan kasvin tyvelle tai istuta matalia perennoja aurinkoiselle puolelle varjostamaan maata niin, etteivät ne kasva juuripaakkuun. Atragene-ryhmän kärhöt ja italiankärhöt pärjäävät myös pohjoisseinustalla, kun taas isokukkaiset lajikkeet tarvitsevat vähintään muutaman tunnin aurinkoa tehdäkseen nuppuja.
Köynnöstuki, johon lehtiruodit saavat otteen
Kärhö kiipeää lehtiruotiensa avulla. Ruoti kiertyy pari kierrosta lähimmän tuen ympärille ja pitää verson paikallaan. Se asettaa tuelle vaatimuksen: sen on oltava niin ohut, että ruoti ylettyy kiertymään sen ympäri. Sileä paalu, leveä lauta tai rapattu seinä ei tarjoa lehtiruodille mitään tarttumapintaa, ja kasvi liukuu alas heti, kun kukat tekevät siitä painavan.
Muutaman senttimetrin silmäkoon verkko, ohutrimainen säleikkö, kiristetyt vaijerit tai olemassa oleva pensaikko toimivat. Jos säleikkö on seinällä, sen on oltava vähintään 2,5 cm irti seinästä, jotta versot pääsevät rimojen ympäri. Vertaa murattiin, joka kiinnittyy tarttumajuurilla ja pärjää sileälläkin julkisivulla, ja köynnöskuusamaan, joka kiertyy koko versollaan ja pärjää paksummillakin tolpilla.
Ensimmäisenä kesänä kärhö käyttää voimansa juuriin ja peittää harvoin yli kolmanneksen verkosta. Jos haluat tukeen vihreyttä jo samana kesänä, voit kylvää viereen yksivuotisen köynnöksen, esimerkiksi kelloköynnöksen tai tuoksuherneen. Kylvö kuvataan oppaassa kelloköynnöksen viljely.
Maa, kastelu ja lannoitus
Maa: syvä, multava ja kosteutta pidättävä mutta hyvin vettä läpäisevä. Laihaan maahan sekoitetaan kompostia tai hyvin palanutta lantaa. Pintaan levitetty sorakerros parantaa veden poistumista lähimpänä vartta.
Kastelu: kärhö on janoinen eikä kestä kuivunutta maata kasvukauden aikana. Pidä maa kosteana kahtena ensimmäisenä vuonna ja kastele kuivina kausina myös kolmantena ja neljäntenä vuonna. Ruukussa kärhö tarvitsee vettä lähes päivittäin huhtikuusta lokakuuhun.
Lannoitus: älä lannoita istutusvuonna. Ravinteikkaassa maassa riittää sen jälkeen kompostin lisääminen keväällä. Ruukussa annetaan nestemäistä yleislannoitetta keväällä ja kesällä.
Rikkaruohot: pidä juuristoalue puhtaana kolmena ensimmäisenä vuotena. Juuret pärjäävät kilpailussa huonosti, kun kasvi vasta juurtuu.
Kärhön lakastumistauti ja mitä sille voi tehdä
Kärhön lakastumistaudin aiheuttaa sieni Calophoma clematidina, aiemmalta nimeltään Phoma clematidina. Tauti alkaa lehtien tummina laikkuina. Sitten koko verso nuutuu vuorokaudessa tai kahdessa, vaikka maa on kosteaa, ja jos halkaiset verson pitkittäin, näet mustaksi värjäytyneen puun.
Tauti iskee isokukkaisiin hybrideihin, muiden muassa lajikkeisiin 'Nelly Moser', 'Jackmanii' ja 'Marie Boisselot'. Pienikukkaiset lajit säästyvät lähes kokonaan: alppikärhö, vuorikärhö ja keltakukkainen Clematis tangutica. Italiankärhöjä pidetään kestävinä, mutta ne eivät ole täysin immuuneja.
Leikkaa kaikki lakastunut pois terveeseen puuhun asti, jossa ei ole mustaa värjäytymää. Jos leikkuupinta on tumma, leikkaa alempaa.
Hävitä tai polta leikkuujäte. Älä laita sitä kompostiin, sillä levität sienen silloin takaisin kukkapenkkiin.
Puhdista oksasakset leikkausten välillä ja ennen seuraavaa kasvia.
Odota uusia versoja. Syvään istutettu kärhö kasvattaa usein uusia versoja maanalaisista solmuista muutaman viikon kuluessa tai viimeistään seuraavana keväänä. Älä kaiva kasvia ylös, ennen kuin olet antanut sille kokonaisen kasvukauden.
Taudin hoitoon ei ole valmistetta. Jos haluat välttää ongelman kokonaan, valitse isokukkaisen hybridin sijaan italiankärhö tai alppikärhö. Tässä lajikevalinta on koko kasvinsuojelu.
Neljä virhettä, jotka vievät kukinnan
Kevätsiivous tarkistamatta ryhmää: yleinen alasleikkaus maaliskuussa vie ryhmän 1 koko kukinnan ja puolittaa ryhmän 2 kukinnan.
Liian matala istutus: kun juuripaakku on maanpinnan tasolla, kasvilla ei ole mitään varalla, jos latva kuolee.
Liian paksu köynnöstuki: tuki, jonka ympäri lehtiruoti ei ylety, saa versot päätymään maahan.
Kärsimättömyys ensimmäisenä vuonna: vastaistutettu kärhö kasvattaa juuria. Varaudu niukkaan kukintaan ensimmäisenä vuonna ja täyteen kukintaan kolmannesta vuodesta alkaen.
Kirjoittaja: Emma Vogiatzi
Tarkastanut Erik Hoekstra
Päivitetty 2026-09-01