Kurjenmiekan viljelyohjeet
Kurjenmiekat ovat kestäviä ja helppohoitoisia, ja niillä on ryhdikäs lehdistö ja näyttävät kukat. Jokaiseen puutarhaan löytyy sopiva kurjenmiekka, sillä niitä on kaikissa sateenkaaren väreissä ja sekä korkeina että matalina lajikkeina.
Kurjenmiekat (Iris) ovat 260-300 lajin kukkakasvisuku, jonka kukat ovat todella komeita. Sana iris tarkoittaa kreikaksi sateenkaarta, ja kasvi tekee todella kunniaa nimelleen tarjoamalla kokonaisen sateenkaaren värejä: puhtaan valkoista, pastellisävyjä, punaista, oranssia, keltaista, sinistä ja jopa mustaa! Kasvitieteilijä Carl von Linné kuvasi kukan ensimmäisenä, ja se mainitaan jo hänen vuonna 1753 ilmestyneessä kirjassaan.
Kestävyytensä ja helppohoitoisuutensa lisäksi kurjenmiekat ilahduttavat ryhdikkäällä lehdistöllään ja näyttävillä kukillaan. Viihtyäkseen ne tarvitsevat aurinkoa vähintään puolet päivästä, ja ne menestyvät useimmissa ilmastoissa. Kurjenmiekat istutetaan niin, että juurakoiden yläosa jää maanpinnan yläpuolelle ja juuret levittäytyvät alaspäin maahan. Huomaa, että partakurjenmiekka ei välttämättä kuki ensimmäisenä vuonna istutuksen jälkeen.
Jalostajat ovat kehittäneet uudelleen kukkivia kurjenmiekkoja, jotka kukkivat usein toistamiseen loppukesästä syksyyn ilmastosta ja kasvuoloista riippuen.
Kurjenmiekkojen ryhmät
Puutarhoissa kasvatetaan yleisesti kolmea kurjenmiekkaryhmää: Iris sibirica eli siperiankurjenmiekka, Iris germanica eli saksankurjenmiekka (partakurjenmiekka) sekä Iris pumila eli kääpiökurjenmiekka. Lisäksi on olemassa hybridejä eli risteymiä.
Kurjenmiekan vuosi
Istuta kurjenmiekat aurinkoiseen paikkaan loppukesällä. Kasvit tarvitsevat hyvin vettä läpäisevän maan ja vähintään kuusi tuntia auringonvaloa päivässä. Täysi aurinko on vielä parempi, sillä se pitää juurakot kuivina. Istuta ne noin 40 cm:n välein (kääpiökurjenmiekoille vähemmän tilaa ja korkeille lajikkeille enemmän).
Lannoita typpipitoisella lannoitteella kahdesti vuodessa: aikaisin keväällä ja heti kukinnan jälkeen, kun juurakot muodostavat seuraavan vuoden kukka-aiheita. Kastele vain hyvin kuivalla säällä tai siirron ja jakamisen jälkeen.
Jos et aio kasvattaa kurjenmiekkoja omista siemenistä, poista kukinnan jälkeen muodostuvat siemenkodat, sillä ne vievät kasvilta energiaa.
Alkusyksystä lehdet voi leikata noin 15 cm:n korkeuteen maanpinnasta. Se vähentää riskiä, että tuholaiset ja taudit talvehtivat kasvustossa. Tee jakamisesta tapa: jaa kurjenmiekkojen juurakkomättäät loppukesällä kolmen tai neljän vuoden välein.
Kurjenmiekan istutus
Paras aika istuttaa partakurjenmiekkoja on heinäkuusta syyskuuhun. Silloin kasveilla on riittävästi aikaa juurtua ennen talvea. Kaiva matala kuoppa, joka on tarpeeksi suuri juurakolle. Tee kuopan keskelle pieni multakeko. Varmista, että keko on niin korkea, että juurakon yläpinta jää hieman maanpinnan yläpuolelle. Levitä juuret keon ympärille, täytä kuoppa mullalla ja kastele. Suosittelemme istuttamaan vähintään kolme juurakkoa noin 20 cm:n välein. Suuntaa juurakoiden kasvusuunta poispäin ryhmän keskeltä. Kastele säästeliäästi.
Kurjenmiekat viihtyvät valoisilla, aurinkoisilla paikoilla, mutta ne pärjäävät myös puolivarjossa. Jos maa on raskasta savimaata, paranna sitä karkealla hiekalla ja humuksella. Kurjenmiekat pitävät typpipitoisesta lannasta, kuten kananlannasta ja naudanlannasta.
Ajan mittaan juurakkomättäät käyvät usein ahtaiksi ja kukinta heikkenee. Kurjenmiekat on helppo jakaa, ja samalla ne saa kasvamaan ja kukkimaan uudelleen. Kaiva loppukesällä koko mätäs varovasti ylös. Irrota nuoret juurakot vanhasta keskusjuurakosta katkaisemalla tai leikkaamalla ja istuta ne uudelleen. Jos juurakon keskeltä ei näytä nousevan uusia silmuja, heitä se pois: se on todennäköisesti liian vanha eikä luultavasti kuki enää. Säästettäviksi kannattaa valita juuri nuoret ”vauvajuurakot”.
