Obama nungara on maalla elävä lattamato, jota on hiljattain (2024) tavattu myös Pohjoismaissa. Se on alun perin kotoisin Etelä-Amerikasta, ja Euroopassa sitä pidetään haitallisena vieraslajina. Lattamato on peto, joka syö muun muassa kastematoja ja etanoita, ja se voi siksi horjuttaa ekosysteemiemme tasapainoa. Täällä sillä ei ole luontaisia vihollisia, ja se voi lisääntyä nopeasti. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni tuntee lajin ja auttaa estämään sen leviämistä.
Tuntomerkit: näin tunnistat lajin
-
Koko: Täysikasvuiset madot ovat noin 5-8 cm pitkiä ja noin 5 mm leveitä. Nuoret yksilöt ovat paljon pienempiä (vastakuoriutuneet vain noin 1 mm). Obama nungara on siis selvästi suurempi kuin mahdolliset kotoperäiset lattamadot, jotka ovat hyvin pieniä.
-
Ulkonäkö: Ruumis on litteä, ohut ja limainen, ja sen yläpinta kiiltää. Väri vaihtelee beigestä tummanruskeaan, ja selkäpuolella kulkee mustahkoja pitkittäisiä juovia. Alapuoli on vaaleanbeige. Mato voi muistuttaa pientä kuoretonta etanaa, mutta siltä puuttuvat etanan tuntosarvet eikä se ole jaokkeinen kuten kastemato.
-
Käyttäytyminen: Lattamato oleskelee maan pinnalla tai aivan sen alla. Useimmiten se löytyy piilosta lehtien, puunpalojen, kivien tai ruukkujen alta. Laji on aktiivisimmillaan öisin (hämärän jälkeen). Taskulampun valossa se voi kiiltää, mikä helpottaa etsimistä.
-
Munat: Mato munii pieniin, noin 5 mm:n kokoisiin koteloihin. Munakotelot ovat vastamunittuina kirkkaanpunaisia ja tummuvat muutamassa päivässä ruskeanmustiksi. Niitä voi löytyä maasta, usein ruukkujen alta tai istutuslaatikoista. Jokaisessa kotelossa voi olla useita pieniä uusia matoja.
Riskit ekosysteemeille ja puutarhoille
Obama nungara uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja maaperän terveyttä. Koska se syö tärkeitä maaperäeläimiä, kuten kastematoja, kotiloita ja etanoita, se voi järkyttää ekosysteemin tasapainoa. Kastemadoilla on ratkaiseva tehtävä eloperäisen aineksen hajottamisessa sekä maan pitämisessä kuohkeana ja ravinteikkaana. Jos kastematojen määrä vähenee jyrkästi, maan laatu heikkenee, ja se voi näkyä sekä puutarhoissa että maataloudessa (esim. heikompana kasvuna ja pienempinä satoina). Myös kotilot ja muut pikkueläimet, joita lattamato syö, osallistuvat normaalisti kasviaineksen hajottamiseen, joten niiden katoaminen vaikuttaa luonnon kiertokulkuun.
Lisäriskinä on, ettei lattamadolla ole täällä luontaisia vihollisia. Kanta voi siis kasvaa nopeasti ja suureksi, jos laji pääsee asettumaan. Muualla Euroopassa on nähty puutarhoja, joissa on tuhansia lattamatoja sen jälkeen, kun laji on saanut jalansijaa. Tällainen massaesiintymä voi häiritä vakavasti paikallisia ekosysteemejä. Kaiken kaikkiaan Obama nungara luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, jota on syytä pitää silmällä.
Leviämistiet: miten lattamato leviää?
Lattamato leviää ennen kaikkea ihmisen mukana, sillä se ryömii itse melko hitaasti eikä juuri pysty leviämään pitkälle omin avuin. Usein se kulkeutuu mullan tai kasvien mukana paikasta toiseen. Ruukkukasvien kauppa on suurin leviämisriski, sillä madot tai munat voivat piiloutua ruukun multaan. Ulkomailta tuotujen kasvien on todettu tuoneen lajin Pohjoismaihin. Myös taimien vaihtaminen harrastajien kesken tai kasvien ja mullan siirtäminen puutarhasta toiseen voi huonolla tuurilla levittää matoa eteenpäin.
Esimerkki leviämisestä: kun ostat kotiin uuden ruukkukasvin, mullassa voi olla lattamatoja tai munia huomaamattasi. Mato voi levitä myös kompostin kautta, jos saastunutta kasvijätettä tai multaa viedään sinne ja kompostia käytetään myöhemmin uusiin istutuksiin. Lyhyesti sanottuna multa, ruukkukasvit, taimimulta, komposti ja muu kasviaines voivat kuljettaa lattamatoa. Siksi multaa ja kasveja kannattaa käsitellä huolellisesti, varsinkin jos ne tulevat alueilta, joilta matoa on tavattu.
Mitä tehdä löydön jälkeen ja miten siitä ilmoitetaan
Jos epäilet löytäneesi Obama nungara -lattamadon puutarhastasi tai juuri ostamastasi kasvista, toimi nopeasti ja ympäristöä ajatellen. Älä yritä tappaa matoa torjunta-aineilla tai kemikaaleilla, sillä ne voivat vahingoittaa muita eliöitä ja ympäristöä, eikä juuri tätä lajia vastaan ole hyväksyttyjä torjunta-aineita. Toimi sen sijaan näin:
-
Kerää mato varovasti talteen: Pue kertakäyttökäsineet (madon limainen erite voi ärsyttää ihoa). Nosta mato varovasti suljettavaan purkkiin tai muovipussiin. Älä jaa tai leikkaa matoa kappaleiksi, sillä se voi selvitä hengissä paloiteltunakin.
-
Lopeta mato hellävaraisesti: Turvallisimmin mato lopetetaan kuumuudella tai kylmyydellä. Kaada purkkiin kiehuvaa vettä madon päälle tai laita purkki pakastimeen vähintään 24 tunniksi. Nämä keinot tappavat sekä madon että mahdolliset munat. (HUOM! Älä leikkaa matoa kahtia! Jos se paloitellaan, se voi jäädä henkiin ja levitä edelleen.)
-
Eristä saastuneet kasvit: Jos mato löytyi ruukkukasvista, pidä kasvi erillään muista. Tutki multa ja ruukku huolellisesti ja poista kaikki löytämäsi madot ja munat. Tarkista kasvi päivittäin vähintään kahden vuorokauden ajan. Jos löydät seuraavana päivänä lisää matoja, poista ne ja odota vielä kaksi päivää ilman löytöjä, ennen kuin pidät kasvia turvallisena. Voit myös lämpökäsitellä juuripaakun upottamalla koko ruukun noin 40 °C:n veteen vähintään 15 minuutiksi (varmista, että mullan sisälämpötila nousee noin 38-40 °C:seen), jotta madot ja munat kuolevat.
-
Hävitä munat ja saastunut multa: Varo, ettei saastuneelta alueelta leviä multaa muualle puutarhaan. Munakotelot voivat olla hyvin pieniä ja vaikeita havaita paljaalla silmällä. Jos multaa, jossa voi olla munia tai nuoria matoja, pääsee vahingossa varisemaan maahan, kerää se talteen. Laita multa ja mahdolliset munat tiiviisti suljettavaan pussiin. Hävitä pussi polttokelpoisen sekajätteen mukana, ei missään tapauksessa kompostiin tai puutarhajätteisiin! Ei kannata ottaa riskiä, että munat selviävät ja leviävät kompostin kautta. Multaa voi myös puhdistaa kuumentamalla (esim. uunissa tai edellä kuvatulla kuumavesimenetelmällä), jos se on käytännössä mahdollista.
-
Ilmoita löydöstä: On tärkeää, että viranomaiset saavat tiedon kaikista löydöistä, jotta leviämistä voidaan seurata. Ota madosta valokuva (mieluiten ennen kuin lopetat sen) ja merkitse muistiin, mistä löysit sen. Ilmoita sitten havainnosta vieraslajien ilmoittamiseen tarkoitetulla verkkolomakkeella tai lajihavaintojen ilmoituspalvelussa. Vaihtoehtoisesti voit ottaa yhteyttä alueesi ympäristöviranomaiseen ja kertoa löydöstä sähköpostitse tai puhelimitse. Liitä mukaan valokuva ja kerro löytöpaikka sekä se, tuliko mato ostetun kasvin mukana (kerro myös, mistä kaupasta tai toimittajalta kasvi on peräisin). Ilmoittamalla autat asiantuntijoita varmistamaan lajin ja kartoittamaan sen leviämistä, jotta oikeat toimenpiteet voidaan käynnistää.
Käytännön vinkkejä leviämisriskin pienentämiseen
-
Tutki uudet kasvit huolellisesti: Kun ostat tai tuot kotiin uusia taimia, tee tavaksi tarkastaa ne ennen istuttamista. Katso ruukkujen alle, mahdollisten kuljetusalustojen pohjalle ja ylimpään multakerrokseen. Nosta kasvi varovasti ruukusta ja tarkista juuripaakun pohja ja kyljet. Taskulamppu auttaa päivälläkin, sillä lattamadon limainen ruumis voi välähtää valossa.
-
Eristä uudet taimet pariksi päiväksi: Sijoita uudet ruukkukasvit erilleen, mieluiten kovalle alustalle (esim. laatoitukselle), josta mahdolliset madot eivät pääse karkaamaan puutarhamaahan. Pidä ne erillään muista kasveistasi ensimmäiset 2-3 päivää ja tarkista ne tänä aikana useaan kertaan. Jos löydät uudesta kasvista madon tai munia, pidä kasvi karanteenissa ja tarkista se päivittäin, kunnes olet varma, ettei niitä ole enempää, ja istuta se vasta sitten kukkapenkkiin.
-
Lämpökäsittele epäilyttävä multa: Jos epäilet, että ruukun multa voi olla saastunut (esim. jos sieltä on löytynyt mato), voit käsitellä mullan lämmöllä. Kun ruukku tai juuripaakku upotetaan noin 40-asteiseen veteen vähintään 15 minuutiksi, useimmat madot ja munat kuolevat. Pidä kasvi sen jälkeen varmuuden vuoksi vielä päivän verran erillään.
-
Hävitä saastunut aines turvallisesti: Älä koskaan vie kasvijätettä, multaa tai taimia, joissa voi olla lattamatoja, tavalliseen kompostiin tai luontoon. Laita ne tiiviiseen muovipussiin ja vie pussi polttokelpoisen jätteen astiaan. Näin estät matoa leviämästä jätteiden tai kompostimullan mukana.
-
Kysy ostaessasi: Kannattaa asioida puutarhamyymälöissä tai taimitarhoissa, joiden tiedät olevan tietoisia ongelmasta ja torjuvan aktiivisesti vieraslajien leviämistä. Voit kysyä henkilökunnalta, tarkastavatko he saapuvat kasvitoimitukset lattamatojen tai muiden tuholaisten varalta. Valitsemalla vastuullisia myyjiä pienennät riskiä saada kotiin ei-toivottuja "salamatkustajia" mullan mukana.
-
Jaa tietoa: Kerro lattamadosta naapureille ja viljelykavereille. Kun tietoisuus kasvaa, useampi osaa pitää silmänsä auki ja toimia ajoissa. Mitä aikaisemmin esiintymä huomataan, sitä paremmat mahdollisuudet on rajoittaa leviämistä.
Näillä toimilla ja varotoimilla voimme yhdessä pienentää riskiä, että lattamato leviää ja vakiintuu. Ole tarkkana, kun käsittelet kasveja ja multaa, äläkä epäröi ilmoittaa epäilyttävistä löydöistä. Näin suojelemme puutarhojamme ja ekosysteemejämme tältä uudelta vieraslajilta.
Kirjoittaja: Emma Vogiatzi
Tarkastanut Erik Hoekstra
Päivitetty 2026-01-08