Muratin viljely

Muratti (Hedera helix) on rakastettu köynnöskasvi, joka koristaa monia puutarhoja kiemurtelevilla versoillaan ja kauniilla, ainavihreillä lehdillään. Se on suosittu kestävyytensä ja monikäyttöisyytensä vuoksi: muratti viihtyy paikoissa, joissa moni muu kasvi luovuttaa, eikä se vaadi kovin paljon hoitoa. Muratin avulla saat helposti vihreyttä ympäri vuoden, oli kyse sitten talon seinästä, aidasta, puiden alle leviävästä maanpeitteestä tai parvekkeen ruukusta. Tässä selkeässä oppaassa kerromme, miten muratti istutetaan, miten sitä hoidetaan ja miten onnistut sen kasvattamisessa ulkona, jotta aloittelijakin voi nauttia tästä rehevästä kasvista. Käymme läpi kaiken istutuksesta ja oikeasta kasvupaikasta kasteluun, leikkaamiseen, ongelmien ratkaisuun ja luoviin vinkkeihin puutarhaasi.

Milloin ja miten muratti istutetaan?

Istutusaika: Paras aika istuttaa muratti ulos on keväällä, kun hallanvaara on ohi. Silloin taimi ehtii juurtua kesän aikana. Leudossa ilmastossa voit istuttaa myös alkusyksystä, jolloin taimi juurtuu ennen talven kylmyyttä. Vältä istuttamista keskellä kesää ankarien helleaaltojen tai kuivien jaksojen aikana, sillä muratin juuret tarvitsevat tasaista kosteutta päästäkseen alkuun. Periaatteessa murattia voi istuttaa aina, kun maata pystyy kaivamaan (se ei ole jäässä) eikä vallitse ankara kuivuus.

Istutuksen valmistelu: Kastele ruukussa kasvava muratin taimi kunnolla ennen istutusta, jotta juuripaakku kostuu läpikotaisin. Valitse sitten kasvupaikka (sijainnista ja maasta lisää alempana) ja kaiva kuoppa, joka on suunnilleen ruukun korkuinen ja hieman sitä leveämpi. Möyhennä kuopan pohja ja sekoita joukkoon mielellään hieman kompostia tai istutusmultaa, joka antaa lisäravinteita ja parantaa maan rakennetta. Muratti pitää runsasmultaisesta maasta, joten maanparannus istutuksen yhteydessä antaa taimelle hyvän etumatkan.

Näin istutat: Ota muratti varovasti pois ruukusta (painele ruukun reunoja kevyesti, jos juuret ovat tarttuneet kiinni). Laske taimi kuoppaan samaan syvyyteen kuin se oli ruukussa. Älä istuta liian syvälle: juuripaakun yläpinnan tulee olla samalla tasolla kuin ympäröivä maa. Täytä kuoppa kaivetulla maalla juuripaakun ympäriltä. Painele maata kevyesti käsin tai jalalla, jotta taimi seisoo tukevasti ja saa hyvän kosketuksen maahan eikä sinne jää suuria ilmataskuja. Kastele lopuksi runsaasti heti istutuksen jälkeen, jotta maa painuu ja asettuu tiiviisti juurten ympärille.

Istutusväli ja tuenta: Jos istutat useita muratteja maanpeitteeksi tai aidanteeksi, jätä taimien väliin noin 30–50 cm. Ne kasvavat pian yhteen yhtenäiseksi vihreäksi matoksi tai seinäksi. Muratti kiipeää itse pienten kiinnitysjuurten avulla, jotka tarttuvat alustaan. Jos haluat peittää aidan tai säleikön, voit punoa nuoret versot aitaan tai säleikköön heti istutuksen jälkeen ja auttaa niitä näin alkuun. Kun istutat muratin seinän tai muurin viereen, voit kallistaa taimea hieman alustaa kohti: muratin versot hakeutuvat ylöspäin ja alkavat kiivetä heti, kun ne saavat otteen. Jos seinän pinta on sileä, kannattaa kiinnittää yksinkertainen verkko tai vaijereita tueksi, kunnes muratti on juurtunut.

Istutus ruukkuun: Murattia voi kasvattaa erinomaisesti ruukussa tai parvekelaatikossa. Valitse tilava ruukku, jonka pohjassa on salaojareiät. Laita pohjalle kerros kevytsoraa tai karkeaa soraa salaojitukseksi ja täytä ruukku ravinteikkaalla kukkamullalla. Istuta muratti kuten edellä, kastele multa läpikotaisin ja aseta ruukkuun mielellään pieni säleikkö tai tuki, jota pitkin muratti voi kiivetä. Parvekkeella versot voivat myös roikkua koristeellisesti reunan yli. Muista, että ruukussa multa kuivuu nopeammin kuin avomaalla, joten pidä kastelu silmällä (siitä lisää alempana).

Kärsivällisyyttä alussa: Muratti voi olla hieman hidas lähtemään kasvuun heti istutuksen jälkeen. Ei ole harvinaista, että kasvu on ensimmäisenä kasvukautena hidasta, kun taimi keskittyy juurtumaan. Älä lannistu, vaikka se ei heti ampaisisi kasvuun. Kun muratti on kunnolla juurtunut, se yleensä palkitsee sinut vauhdittumalla: parin vuoden kuluttua se voi kasvaa yllättävän nopeasti ja peittää laajoja alueita vihreydellään. Ole siis kärsivällinen, hoida sitä alussa hieman ja odota innolla, että sen kasvuvoima myöhemmin ”räjähtää”.

Oikea kasvupaikka ja maaperä

Valo-olosuhteet: Muratti viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. Itse asiassa mitä varjoisampi paikka, sitä paremmin tavallinen vihreälehtinen muratti voi. Se sietää jonkin verran aurinkoa, etenkin aamupäivän tai illan aurinkoa, mutta voimakas suora keskipäivän aurinko voi vahingoittaa lehtiä. Varsinkin lämpiminä kesäpäivinä kova aurinko voi kuivattaa lehtiä tai polttaa ne. Jos kasvatat murattia hyvin aurinkoisella paikalla, huolehdi, että maa pysyy kosteana (auringon aiheuttama stressi ja kuiva maa ovat huono yhdistelmä). On myös kirjavalehtisiä lajikkeita, joiden lehdissä on valkoista tai keltaista ja jotka itse asiassa tarvitsevat hieman enemmän valoa säilyttääkseen kuvionsa, mutta nekään eivät mielellään ole paahteessa. Hyvä nyrkkisääntö on: tummanvihreät lehdet = viihtyy hyvin varjossa, vaaleammat tai kirjavat lehdet = hieman suurempi valontarve (mutta ei silti täyttä aurinkoa).

Maaperä: Muratti viihtyy ravinteikkaassa, runsasmultaisessa ja kosteutta pidättävässä maassa. Se pitää maasta, jossa on paljon eloperäistä ainesta (humusta), koska sellainen maa sekä pidättää sopivasti kosteutta että antaa ravinteita. Samalla maan on oltava hyvin vettä läpäisevää, sillä muratti ei halua juuriensa seisovan jatkuvasti märässä. Kevyesti kostea mutta ilmava maa on ihanteellinen. Jos puutarhamaasi on raskasta ja savista, paranna sen vedenläpäisevyyttä sekoittamalla joukkoon hiekkaa tai soraa sekä kompostia. Jos maa on hyvin hiekkaista ja laihaa, lisäkomposti tai istutusmulta tekee ihmeitä multavuuden lisäämisessä. Muratti on pH:n suhteen melko vaatimaton ja voi kasvaa sekä lievästi happamassa että lievästi kalkkipitoisessa maassa. Itse asiassa se viihtyy mielellään hieman kalkkipitoisessakin maassa, joten emäksisestä maasta ei tarvitse huolestua. Jos taas maasi on hyvin hapanta, lisää siihen hieman puutarhakalkkia. Kostea, kalkkipitoinen ja runsasmultainen maa on muratille lähes ihanteellinen.

Sijoitusvinkkejä: Valitse mahdollisuuksien mukaan paikka, joka on suojassa kovalta tuulelta. Muratti itsessään ei juuri välitä tuulesta (se pysyy tiukasti kiinni), mutta kova ja kuiva tuuli voi kuivattaa maata ja lehtiä nopeammin, etenkin tuulisella parvekkeella tai jos kasvi on ruukussa. Erinomaisia kasvupaikkoja ovat usein puun lehvästön alus, talon pohjoissivu sekä itä- tai länsisivu, joka on osan päivää varjossa. Vältä kaikkein aurinkoisinta, varjotonta eteläsivua, ellet ole valmis kastelemaan tavallista enemmän ja hyväksymään, että lehvästö voi siellä jäädä harvemmaksi. Muratin voi myös istuttaa suurten puiden juurelle, jolloin se kiipeää runkoa pitkin latvuksen varjossa ja antaa puulle vihreät kehykset. Varmista vain, että puu kestää seuralaisensa (muratti voi ajan myötä tulla painavaksi, joten nuorelle tai heikolle puulle se voi olla rasite, ellei murattia rajoiteta).

Ilmasto ja talvenkestävyys

Talvenkestävyys: Muratti on ainavihreä kasvi, joka kestää kylmää yllättävän hyvin. Pohjoismaisessa ilmastossa tavallinen muratti (Hedera helix) menestyy parhaiten leudoimmilla seuduilla, ja hieman varovaisuutta noudattaen ja oikealla lajikkeella sitä voi kasvattaa myös vähän kylmemmillä alueilla. On olemassa erityisen kestäviä lajikkeita, kuten muratti ’Woerner’, jotka pärjäävät kylmemmissä oloissa paremmin. Kaikkein leudoimmilla seuduilla muratti kasvaa rehevimmin ja voi tulla todella suureksi ja vanhaksi. Leudoilla rannikkoseuduilla sitä voi nähdä paikoin jopa luonnonvaraisena. Mitä leudompi ilmasto, sitä voimakkaammin ja nopeammin muratti yleensä kasvaa.

Muratti kylmemmässä ilmastossa: Jos asut alueella, jossa talvet ovat kylmiä, muratin talvehtiminen ulkona voi olla haastavaa. Se ei tarkoita, että se olisi mahdotonta, mutta on varauduttava siihen, että kasvi voi paleltua ankarina talvina. Tällaisessa ilmastossa murattia voi olla viisasta kasvattaa ruukussa, jotta voit siirtää sen talveksi suojaisampaan paikkaan (esimerkiksi lasitetulle terassille, autotalliin tai kellariin, jossa lämpötila pysyy pari astetta plussan puolella). Vaihtoehtoisesti voit talvettaa ruukun ulkona suojaamalla sen: siirrä ruukku talon seinustalle, kääri se eristävään materiaaliin (juuttikankaaseen, kuplamuoviin tai vastaavaan) ja peitä multa kuivilla lehdillä tai kuusenhavuilla lisäeristykseksi. Avomaalla juuristoalueen voi suojata levittämällä kasvin tyvelle kerroksen lehtiä, olkia tai kuorikatetta ennen kovia pakkasia. Se toimii juuria suojaavana peittona.

Ainavihreä kasvi: Koska muratti pitää lehtensä ympäri vuoden, se voi menettää kosteutta aurinkoisina talvipäivinä, vaikka maa olisi jäässä. Lehtien kuivumisen tai talviauringon aiheuttaman ”palamisen” voi välttää kastelemalla kunnolla myöhään syksyllä ennen pakkasia, jotta kasvi menee talveen ”vesivarastot” täynnä. Leudompina jaksoina talven lopulla tai varhain keväällä (esim. suojasäällä helmikuussa) voit kastella murattia, jos maa on kuiva. Se auttaa lehtiä kestämään voimakasta kevätaurinkoa, joka muuten voi aiheuttaa rumia ruskeita laikkuja, jos maa on jäässä eivätkä juuret pysty ottamaan uutta vettä. Jos muratin lehdet kuitenkin vaurioituvat talvella, älä huolestu: leikkaa keväällä pois kokonaan kuihtuneet osat, niin uusi terve kasvu korvaa vaurioituneet nopeasti.

Kastelu ja lannoitus

Kastelu: Muratti haluaa tasaisen kostean maan, erityisesti juurtumisvaiheessa. Heti istutuksen jälkeen ja ensimmäisen kasvukauden ajan säännöllinen kastelu on kaiken A ja O. Pidä maa kevyesti kosteana ja kastele heti, kun pintamulta alkaa kuivua, mutta varmista, että ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Kun kasvi on avomaalla hyvässä maassa, luonto hoitaa yleensä osan kastelusta, mutta pitkinä kesän kuivina jaksoina muratti voi tarvita kastelua, jotta se ei kuivu kokonaan. Ruukussa kasvi tarvitsee kastelua useammin kuin avomaalla; aurinkoisina ja tuulisina päivinä tilanne kannattaa tarkistaa päivittäin. Tunnustele multaa sormella: jos se on kuivaa parin sentin syvyydeltä, on aika kastella. Kastele silloin kunnolla läpikotaisin pienten tilkkojen sijaan, jotta koko juuripaakku kostuu. Älä kuitenkaan anna muratin seistä jatkuvasti märässä; vettyneet juuret voivat kärsiä hapenpuutteesta ja alkaa mädäntyä. Tasapaino on avainasia: kevyesti kostea mutta ei märkä maa on ihanteellinen. Merkkejä janoisesta muratista voivat olla lehtien nuutuminen, käpristyminen tai ruskeat reunat, jolloin on aika kastella.

Muutaman vuoden kasvaneet, hyvin juurtuneet muratit kestävät jonkin verran kuivuutta. Paksut, nahkeat lehdet vähentävät haihtumista, ja laajalle levittäytyvät juuret löytävät kosteutta syvältä. Silti kasvi voi parhaiten, kun annat sille vettä pitkään jatkuneella kuivalla ja lämpimällä säällä, jotta se pysyy todella vihreänä ja rehevänä. Lisäetuna muratin lehtien kastelussa (esim. letkulla tai suihkusuuttimella) on se, että huuhtelet samalla pois pölyn ja mahdolliset tuholaiset: suihku silloin tällöin pitää lehdet kiiltävinä ja terveinä.

Lannoitus: Muratti ei ole erityisen ravinteita vaativa kasvi, mutta se hyötyy pienestä lisälannoituksesta kasvukauden aikana. Jos olet istuttanut sen ulos hyvään maahan, se pärjää yleensä ensimmäisen vuoden ilman lisälannoitusta. Sen jälkeen voit antaa keväällä kasvin tyvelle annoksen monipuolista puutarhalannoitetta tai lehmänlantaa uuden kasvun vauhdittamiseksi. Vaihtoehtoisesti voit sekoittaa joka kevät muratin ympärille maahan hieman kompostia tai hyvin palanutta tallilantaa, joka sekä antaa ravinteita että parantaa maan rakennetta. Jos haluat kesällä mahdollisimman voimakasta kasvua, voit lisätä kasteluveteen nestemäistä lannoitetta noin kerran kuukaudessa (noudata pakkauksen annostusohjetta, muratti tarvitsee vain miedon annoksen). Lopeta lannoitus loppukesällä, jotta uudet versot ehtivät puutua ennen pakkasia.

Ruukussa kasvava muratti tarvitsee säännöllisempää lannoitusta, koska se kasvaa rajallisessa multamäärässä, josta ravinteet loppuvat helposti. Silloin kannattaa lisätä nestemäistä kukkalannoitetta noin kahden tai kolmen viikon välein keväällä ja kesällä. Voit myös sekoittaa keväällä ruukun multaan pitkävaikutteisia lannoiterakeita, jotka vapauttavat ravinteita vähitellen. Muista myös, että ruukussa kasvava muratti hyötyy uudesta mullasta säännöllisin väliajoin: istuta se uudelleen tai lisää pinnalle tuoretta multaa joka kevät korvaamaan köyhtynyttä multaa. Ravinteiden puute näkyy muratissa usein lehtien vaalenemisena tai kasvun pysähtymisenä. Silloin lannoiteveden antaminen voi tuoda kasviin uutta vauhtia.

Leikkaaminen ja leviämisen hallinta

Leikkaa tarpeen mukaan: Yksi muratin hyvistä puolista on, ettei se vaadi paljon leikkaamista. Se kasvaa ja voi hyvin, vaikka et leikkaisi sitä joka vuosi. Koska muratti voi kuitenkin kasvaa sekä rehottavaksi että leveäksi, sitä voi silti olla viisasta leikata aika ajoin, jotta se pysyy hallinnassa ja haluamasi muotoisena. Jos annat sen olla täysin rauhassa, se voi vuosien mittaan vallata suuria alueita, kiivetä korkealle puihin tai levittäytyä kauas suunnittelemaltasi paikalta. Siksi säännöllinen muotoonleikkaus on hyvä tapa sekä rajoittaa leviämistä että saada tiheämpää kasvua.

Milloin ja miten leikataan: Paras aika leikata murattia on keväällä, mieluiten varhain keväällä (maalis–huhtikuussa), kun pahimmat pakkasyöt ovat ohi mutta ennen kuin se kasvattaa paljon uusia versoja. Silloin voit leikata pois talvella vaurioituneet tai paljaat versot ja tehdä tilaa uudelle, terveelle kasvulle. Muratti kestää kuitenkin leikkaamista ympäri vuoden, joten jos se on päässyt rehottamaan, voit hyvin siistiä sitä myös kesällä. Vältä leikkaamista juuri ennen kovia pakkasia tai niiden aikana, koska vastaleikatut versot paleltuvat helpommin. Käytä teräviä oksasaksia tai pensasleikkuria sen mukaan, miten paksuja versot ovat. Leikkaa niin paljon kuin on tarpeen: muratti on kestävä ja kasvattaa mielellään uusia versoja useimmista ”tyngistä”. Jos kasvi esimerkiksi alkaa tunkeutua kattotiilten alle, ikkunanpokiin tai muihin paikkoihin, joihin et sitä halua, leikkaa nämä versot tyvestä. Jos maanpeitteenä kasvava muratti leviää aiotun alueen ulkopuolelle, voit yksinkertaisesti katkaista rönsyt reunasta terävällä lapiolla tai saksilla.

Vinkkejä tuuheampaan kasvuun: Jos haluat muratista erityisen tiheän ja tuuhean, voit latvoa versoja säännöllisesti. Aina kun katkaiset verson, kasvi haarautuu ja kasvattaa kaksi tai useampia uusia versoja aivan leikkauskohdan alapuolelta. Kevyellä leikkauksella (esimerkiksi nipistämällä pisimpien versojen latvat) keväällä ja loppukesällä edistät haarautumista ja saat tuuheamman, paremmin peittävän muratin. Se on toivottavaa, jos käytät murattia maanpeitteenä, jolloin tavoitteena on tiheä matto, tai jos haluat säleikölle tasaisen vihreän seinän.

Leviämisen hallinta: Muratti leviää luontaisesti sekä kiemurtelevien versojensa avulla että siten, että versot voivat juurtua kohdista, joissa ne koskettavat maata. Maanpeitteenä kasvaessaan se siis valtaa vähitellen yhä enemmän maata, ja kiivetessään se voi ulottua yhä kauemmas. Leviämisen hallinnassa olennaista on rajata fyysisesti, kuinka pitkälle se saa mennä. Katkaise tai kitke pois versot, joita ilmestyy ei-toivottuihin paikkoihin. Maata vasten makaavat muratin versot voit nostaa ylös ja leikata pois, ja vedä samalla ylös niiden mahdollisesti muodostamat juuret, jos et halua kasvin jatkavan siinä. Muratti juurtuu helposti itsestään, joten kannattaa olla tarkkana, jos haluat sen pysyvän vain tietyllä alueella.

Pistokkaat ja lisää taimia: Leikkaamisen myönteinen sivuvaikutus on, että saat lisää murattia ilmaiseksi. Jos leikkaat versoja, jotka ovat jo muodostaneet juuria maahan, voit istuttaa nämä palat suoraan uuteen paikkaan. Myös juurettomia versoja voi käyttää pistokkaina: laita terveiden versojen 10–15 cm:n pituisia latvoja veteen tai kosteaan multaan, niin juuret muodostuvat muutamassa viikossa. Näin voit lisätä murattia ja täyttää puutarhan tai parvekkeen entistä runsaammalla vihreydellä (täydellistä, jos haluat peittää suuremman alueen etkä halua ostaa paljon uusia taimia).

Kiipeäminen oikeissa paikoissa: Kun muratti kasvaa köynnöksenä, kannattaa suunnitella hieman, mihin sen antaa kiivetä. Kuten sanottua, se kiinnittyy itsestään alustaan ja kehittää ajan myötä pieniä, voimakkaita kiinnitysjuuria, jotka voivat tunkeutua rakoihin ja tarttua hyvin lujasti. Karkeilla pinnoilla, kuten puunrungoilla, tiiliseinillä, betonimuureilla tai puuaidoilla, tämä ei yleensä ole ongelma. Rapatuilla julkisivuilla tai maalatuilla puuseinillä muratin juuret voivat kuitenkin aiheuttaa vaurioita tai jättää rumia jälkiä, jos kasvi poistetaan. Mieti siis etukäteen: jos haluat murattia talon seinälle, harkitse köynnöstuen asentamista hieman irti seinästä. Näin suojaat julkisivun ja saat silti vihreän peitteen (sekä väliin ilmaraon, joka on hyväksi talolle). Jos muratti kuitenkin kiipeää sinne, minne sen ei pitäisi, poista se melko pian: mitä kauemmin se saa olla paikallaan, sitä lujemman otteen se saa alustasta.

Yleiset ongelmat ja niiden ehkäisy

Liikakasvu ja leviäminen: Yksi ”ongelma”, johon muratin kanssa voi törmätä, on oikeastaan seurausta sen menestyksestä: se voi kasvaa liiankin hyvin. Jos et ole tarkkana, muratti voi vallata kukkapenkit, tukahduttaa pienempiä pensaita tai livahtaa naapurin puolelle. Onneksi tämä on helppo hoitaa leikkaamalla, kuten edellä kuvattiin. Pidä vain kasvia silmällä ja tartu oksasaksiin tai lapioon, kun se käy liian seikkailunhaluiseksi, niin ongelma on ratkaistu. Muratti, jota pidetään hieman kurissa, on pikemminkin voimavara kuin huolenaihe.

Tuholaiset: Muratti on pohjimmiltaan kestävä kasvi, jota tuholaiset vaivaavat harvoin, etenkin ulkona, missä luontaiset viholliset ja sade pitävät paljon kurissa. Joskus tuholaisia kuitenkin ilmaantuu. Kaksi yleisimmistä pahantekijöistä ovat vihannespunkit ja kirvat. Vihannespunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä ilmassa. Sellaiset olot syntyvät helposti, jos muratti kasvaa hyvin suojaisessa paikassa tai jos talvetat sen sisällä. Merkkejä punkeista ovat ohuet, hämähäkinseittiä muistuttavat rihmat lehtien alapinnalla sekä lehtiin ilmestyvät kellertävät pilkut ja hieman pölyinen ulkonäkö. Kirvat näkyvät pieninä vihreinä tai mustina hyönteisinä versojen kärjissä ja lehtien alapinnoilla; ne erittävät myös tahmeaa nestettä (mesikastetta), joka voi tehdä lehdistä kiiltäviä ja tahmeita. Toimenpiteet: Jos huomaat punkkeja tai kirvoja, aloita antamalla muratille kunnon vesisuihku. Huuhtele lehdet (etenkin alapinnat) voimakkaalla vesisuihkulla; usein se riittää poistamaan kirvat ja punkkiyhdyskunnat. Pahemmissa tapauksissa voit kokeilla lehtien suihkuttamista miedolla saippualiuoksella (tippa astianpesuainetta tai mäntysaippuaa suihkepullolliseen vettä), mikä yleensä tehoaa tuholaisiin. Toista käsittely muutaman kerran muutaman päivän välein. Yritä myös lisätä ilmankosteutta kasvin ympärillä, jos mahdollista, sillä vihannespunkit inhoavat kosteutta. Kuten todettu, ulkona luonto yleensä tasapainottaa tilanteen: sade huuhtoo osan tuholaisista ja petohyönteiset syövät loput, joten suurilta ongelmilta yleensä vältytään.

Taudit: Taudit vaivaavat murattia harvoin vakavasti. Joskus lehdissä voi näkyä keltaisia tai ruskeita laikkuja, jotka voivat johtua sienen tai bakteerin aiheuttamasta lehtilaikkutaudista. Sitä esiintyy useammin, jos kasvi kasvaa hyvin tiheässä ja kosteassa. Harvenna silloin hieman versoja ilmankierron parantamiseksi ja poista pahoin saastuneet lehdet. Varo myös liikakastelua: jatkuvasti läpimärkä maa voi aiheuttaa juurimätää, joka näkyy siten, että kasvi alkaa yhtäkkiä nuutua ja varsien tyvet tummuvat. Hyvä vedenläpäisevyys ja sopiva kastelu ehkäisevät tätä. Kaiken kaikkiaan muratti on kuitenkin terve kasvi; kun se saa oikean kasvupaikan ja hoidon, se tuskin sairastuu.

Ilmastoon liittyvät ongelmat: Kuten mainittiin, voimakas aurinko ja kuivuus voivat saada lehvästön nuutumaan tai kellastumaan. Ratkaisu on yleensä yksinkertainen: siirrä kasvi mahdollisuuksien mukaan varjoisampaan paikkaan tai kastele useammin helleaikoina. Kovilla pakkasilla muratin lehdet voivat mustua tai ruskettua pakkasvaurioiden vuoksi, etenkin jos käy jäätävä tuuli. Yleensä keväällä tulee uusia terveitä lehtiä: leikkaa kuolleet osat pois ja anna kasvin toipua.

Myrkyllisyys: Muista, että muratti on syötynä myrkyllinen. Sekä lehdet että marjat, joita vanhemmat muratit voivat tuottaa, sisältävät aineita, jotka voivat aiheuttaa vatsavaivoja. Marjat, jotka ovat sinimustia ja ilmestyvät vanhempiin kasveihin syyskukinnan jälkeen, ovat erityisen myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa kovaa vatsakipua, oksentelua tai ripulia, jos ihmiset tai lemmikit syövät niitä. Onneksi ne maistuvat pahalta, joten myrkytykset ovat harvinaisia, mutta pienet lapset ja uteliaat lemmikit kannattaa pitää loitolla muratin marjoista. Lemmikit: Kissat ja koirat jättävät muratin yleensä rauhaan, mutta jos tiedät eläimesi pureskelevan mielellään kasveja, muratti kannattaa sijoittaa sen ulottumattomiin. Ihokosketus: Jotkut herkkäihoiset voivat saada muratin kasvinesteestä lievää ärsytystä tai ihottumaa, erityisesti leikattaessa, kun nestettä tihkuu esiin. Jos olet herkkä, käytä varmuuden vuoksi käsineitä ja pitkähihaista paitaa käsitellessäsi murattia.

Yhteenvetona voi todeta, että muratin yleisimmät ongelmat on helppo välttää pienellä ennakoinnilla ja yksinkertaisella hoidolla. Kun annat kasville alusta alkaen oikeat olosuhteet (varjoisan paikan ja sopivan kostean maan) ja seuraat sen kasvua ja mahdollisia tuholaisia, huomaat todennäköisesti, että muratti on ongelmaton ja kiitollinen kasvi.

Vinkkejä puutarhasuunnitteluun: muratti puutarhassa ja parvekkeella

Muratti ei ole vain helppohoitoinen, vaan myös upea suunnittelukasvi, jota voi käyttää monin luovin tavoin puutarhassa ja parvekkeella. Tässä muutama inspiroiva vinkki siihen, miten muratilla luot tilantuntua, vehreyttä ja viihtyisyyttä:

• Vihreät seinät ja näkösuojat: Anna muratin kiivetä seinää, lauta-aitaa tai vanhaa puuta pitkin, niin saat rehevän vihreän taustan, joka antaa puutarhalle rakennetta ympäri vuoden. Tylsästä lauta-aidasta voi tulla viehättävä vihreä aidanne. Onko puutarhassasi vanha, laho puu tai kanto? Istuta murattia sen juurelle, niin se kiipeää pian ylös ja verhoaa kannon vihreään, mikä sekä peittää rumuuden että luo kiinnostavan yksityiskohdan. Terassin näkösuojaksi voit pystyttää yksinkertaisen raudoitusverkon tai säleikön ja antaa muratin peittää sen kuin vihreä verho. Jos käytät murattia rakennuksen seinällä, varmista, että seinä kestää sen (muuten käytä vapaasti seisovaa tukea hieman irti seinästä). Tiheä muratin peite pergolassa tai säleikössä voi kesällä toimia myös tuuli- tai aurinkosuojana.
  
  

• Maanpeite hankaliin nurkkiin: Onko sinulla varjoisia kohtia, joissa nurmikko ei suostu kasvamaan, tai kukkapenkkejä, joissa maa kuivuu helposti? Muratti on erinomainen maanpeitekasvi pensaiden ja puiden alla tai puutarhan pohjoisnurkissa. Istuta muutama muratin taimi ja anna niiden levitä: ne muodostavat pian yhtenäisen vihreän maton, joka tukahduttaa rikkaruohot ja näyttää siistiltä. Erityisen hyödyllinen muratti on metsäpuutarhan kaltaisissa osissa tai suurten puiden alla. Lisäksi se pitää lehtensä talvella, joten lehdettömänäkin vuodenaikana maa on vihreä eikä paljas. Murattiin sopii hyvin yhdistää kevätsipulikukkia: kuvittele keltaiset narsissit tai siniset sinililjat, jotka pilkistävät keväällä vihreästä matosta. Vaikuttava väriyhdistelmä!
  
  

• Ruukut, parvekkeet ja amppelit: Muratti viihtyy ruukussa, joten se sopii täydellisesti parvekkeelle tai terassille. Voit esimerkiksi istuttaa murattia riippuamppeliin ja antaa pitkien versojen roikkua koristeellisesti alas kuin elävät vihreät verhot. Tai istuta se parvekelaatikkoon ja anna sen kiivetä kaidetta pitkin, jolloin ulospäin muodostuu vihreä seinä ja parveke saa erityisen kodikkaat kehykset. Muratti näyttää myös todella kauniilta täydentävänä kasvina ruukkuistutuksissa: voit istuttaa sitä yhdessä kukkien, kuten pelargonien, petunioiden tai kanervien kanssa. Muratin vihreät versot pehmentävät ruukun reunaa ja sitovat istutuksen yhteen. Koska muratti on ainavihreä, sen voi jopa pitää ruukussa ympäri vuoden ja vaihtaa kausikukkia vuodenaikojen mukaan; muratista tulee se vakaa vihreä pohja, joka on aina paikallaan.
  
  

• Säleiköt ja kaaret: Haluatko luoda puutarhaan jotain todella tunnelmallista? Anna muratin kiivetä ruusukaarelle, pergolaan tai säleikköön ja muodostaa romanttinen vihreä portti. Toisin kuin köynnösruusuilla tai kärhöillä, muratilla ei ole voimakkaanvärisiä kukkia, mutta rehevä vihreä massa antaa satumaisen, lähes salaperäisen vaikutelman. Muratin peittämästä pergolasta tulee kuin vihreä katto, joka suojaa katseilta ja auringolta. Voit myös kokeilla muratin muotoilua, sillä ainavihreänä sen muodot erottuvat hyvin. Voisiko pieni ruosteinen rautatorni tai teline, jonka muratti saa verhota, olla katseenvangitsija keskellä kukkapenkkiä?
  
  

• Ympärivuotinen koriste ja leikkovihreä: Muista, että muratin versoja voi käyttää myös muualla kuin kasvupaikallaan. Voit leikata pari kaunista muratin köynnöstä ja käyttää niitä kukka-asetelmissa tai kattauksessa. Juhlakattauksessa voit esimerkiksi asetella versot kiemurtelemaan pöydän keskelle luonnolliseksi koristeeksi: vihreät muratin köynnökset tuovat heti puutarhan ja juhlan tunnelman. Ne pysyvät lisäksi kauniina pitkään maljakossa tai kosteassa asetelmasienessä. Muratti symboloi uskollisuutta ja ikuisuutta, joten sitä käytetään joskus myös seppeleissä ja morsiuskimpuissa. Sinulle se tarkoittaa, että saat kaunista leikkovihreää ilmaiseksi ympäri vuoden suoraan omasta puutarhastasi! Riittää, että käyt hakemassa vähän ulkoa, kun haluat koristella kotia.

Kirjoittaja: Emma Vogiatzi

Tarkastanut Erik Hoekstra

Päivitetty 2025-12-12