|

Viljely lasten kanssa


Viljely lasten kanssa

Lähes kaikki viljelyssä kiehtoo lapsia. Saa sotkea vapaasti vedellä ja mullalla, maistella ahomansikoita ja seurata maagista matkaa siemenestä satoon. Kaikkein jännittävintä on se, mikä tuoksuu hyvältä, kasvaa nopeasti, näyttää hauskalta tai on syötävää. Suuria siemeniä on pienten käsien helpompi käsitellä, mutta pikkuruisetkin siemenet voivat herättää ihmetystä.

Hyviä kasveja lasten kanssa viljeltäviksi

  • Kasvavat nopeasti: retiisi, lehtivihannekset, herneet, pavut, kurkkukasvit.
  • Näyttävät hauskoilta: patissonkurpitsa, kyssäkaali, raidallinen punajuuri, violetti porkkana, keltainen retiisi.
  • Hauska kaivaa esiin mullasta: peruna, maa-artisokka, sipuli.
  • Herkullisia suoraan kasvista syötyinä: kurkku, tomaatti, sokeriherne, maissi, hedelmät ja marjat.
  • Kilpailuhenkisille: kurpitsa ja auringonkukka. Kuka kasvattaa suurimman?

Vinkkejä viljelyyn lasten kanssa

  • Oma pieni maapala
Lapset rakastavat omaa viljelypalstaa, jota saavat itse hoitaa ja josta saavat itse päättää. Sisällä se voi olla muutama ruukku ikkunalaudalla. Ulkona lavakaulukset ovat kuin tehtyjä lasten kanssa viljelyyn. Ne rajaavat selkeän alueen, ja työskentelykorkeus on sopiva. Lavakaulukset vähentävät myös riskiä, että pienet juoksevat jalat tallaavat istutuksia.
  • Kokeile erilaisia kasvatusastioita
Siemeniä voi kylvää muuhunkin kuin ruukkuihin. Kokeile kasvatusta erilaisissa tyhjissä, huuhdelluissa pakkauksissa. Anna uunipellin muuttua vihreäksi lehtisalaattimereksi. Tai laita kevytsoraa värikkään ämpärin pohjalle ja istuta siihen kirsikkatomaatti. Hammastikuista ja pahvista on helppo askarrella pieniä kylttejä, jotka kertovat, mitä kasvaa missäkin.
  • Viljelyä ruokakaapin aarteista
Lapsista on hauska lähteä löytöretkelle keittiöön ja katsoa, mitä sieltä löytyy kasvatettavaksi. Löytyisikö avokadon, omenan tai sitruunan siemeniä? Tai päätyisivätkö vehnänjyvät ja unikonsiemenet multaan? Porkkanan ja punajuuren yläpäät voi leikata irti muutaman sentin pituisina. Aseta ne leikkuupinta alaspäin vedellä täytetylle lautaselle, ja syötävät naatit ovat valmiita korjattaviksi parin päivän päästä. Muita keittiölöytöjä voivat olla herneet, tattari ja auringonkukansiemenet, jotka liotetaan ja laitetaan multaan. Krassinsiemenet kasvavat nopeasti kostealla talouspaperilla, ja krassin voi leikata suoraan aamupalaleivän päälle. Mungpavut, kokonaiset linssit ja sinimailanen itävät niin nopeasti, että niiden kasvun melkein näkee. Pieni yrttitarha keittiössä on toinen lapsiystävällinen projekti. Erityisen hauskoja ovat kasvit, joilla on voimakas tai erikoinen maku, esimerkiksi suklaaminttu, sitruunabasilika, laventeli tai curryyrtti.
  • Hauskaa eläinten kanssa
Kohtaamiset eläinten kanssa kuuluvat viljelyn iloihin. Laita siilille vesikuppi, kasvata värikkäitä mesikasveja perhosille ja mehiläisille, rakenna linnunpönttö tai hyönteishotelli. Ota suurennuslasi mukaan kompostille ja tutki matoja, pihtihäntäisiä ja siiroja.
  • Syötävät kukat
Syötävät kukat ovat kauniita koristeita, ja niitä on hauska maistella. Klassikoita ovat esimerkiksi kehäkukka, ruiskaunokki, kurkkuyrtti, orvokki, auringonkukka, pelargoni ja ruohosipulin vaaleanvioletti kukkatupsu. On tietysti tärkeää opettaa lapsille, että vain tietyt kukat ovat syötäviä. Jos haluat tehdä viljelmästäsi lapsiturvallisemman, myrkyllisistä kasveista löytyy hyödyllistä tietoa Myrkytystietokeskuksen sivuilta.

Leikkiä ja oppia koko elämäksi

Viljely on aisteja ruokkiva paikka leikille ja oppimiselle. Kun kaivamme, kastelemme ja korjaamme satoa yhdessä, syntyy tilaa keskustella kaikesta luonnon kiertokulusta ja lehtivihreästä aina kehomme ravinnontarpeisiin asti. Lapsi oppii tuntemaan lähiympäristönsä kasveja ja eläimiä. Monet tutkimukset osoittavat, että viljelevien lasten keskittymiskyky ja motoriikka kehittyvät paremmin, itseluottamus kasvaa ja stressi vähenee. Viljely myös vahvistaa ja syventää lasten kokemusta siitä, että he ovat osa luontoa. Voisiko se olla tärkein lahja, jonka voimme antaa seuraavalle sukupolvelle?   Kirjoittaja: Johanna Damm Tarkastanut Erik Hoekstra Päivitetty 2022-10-14