Mangoldi
Mangoldi on suurilehtinen ja kaunis vanha viljelykasvi, jota on kasvatettu Välimeren alueella tuhansia vuosia. Se on kotoisin Aasiasta ja levisi Lähi-idän kautta Eurooppaan. Rooman valtakunnassa mangoldi oli tärkeä viljelykasvi, jota käytettiin sekä ruokana että lääkkeenä. Mangoldi on helppo kasvattaa, ja se viihtyy useimmissa ilmastoissa. Se on hyvä vitamiinien, kivennäisaineiden ja antioksidanttien lähde.
Mangoldia käytettiin sekä ruokana että eläinten rehuna.
Näin kasvatat mangoldia
Valitse aurinkoinen paikka. Mangoldi tarvitsee aurinkoa vähintään kuusi tuntia päivässä. Etelänpuoleinen lavakaulus tai kasvimaa on hyvä valinta. Maan täytyy olla ravinteikasta, joten lisää kompostia tai lannoitetta, esimerkiksi vihanneksille tarkoitettua nestemäistä lannoitetta. Mangoldin siemenet voi kylvää suoraan maahan. Voit myös esikasvattaa taimet ja istuttaa ne ulos kuukauden kuluttua. Kastele säännöllisesti. Mangoldi ei pidä kuivuudesta, mutta maan tulisi silti olla hyvin vettä läpäisevää. Kun lehdet ovat 10 cm pitkiä, voit alkaa korjata satoa tarpeen mukaan. Tilalle kasvaa uusia lehtiä, joten satokausi voi olla pitkä.
Mangoldi on monipuolinen keittiössä
Mangoldia voi valmistaa monin tavoin: keittää, paistaa, kypsentää uunissa tai syödä raakana. Nyrkkisääntönä mangoldia voi käyttää suunnilleen samoin kuin pinaattia. Siitä saa esimerkiksi pohjan kasvislasagnelle. Mangoldisalaatti on paitsi herkullinen myös todella kaunis. Pääasiassa syödään lehtiä, mutta myös varret kannattaa hyödyntää. Tarvitsetko reseptin mangoldin varsille? Valmista ne samaan tapaan kuin parsa. Paista varret nopeasti öljyssä, johon on lisätty hieman valkosipulia, tai leikkaa ne sopiviksi paloiksi ja grillaa.
Mangoldin ryöppääminen tarkoittaa, että keität sitä muutaman minuutin kevyesti suolatussa vedessä. Jos aiot pakastaa ison sadon, mangoldi kannattaa ensin ryöpätä. Silloin väri ja maku säilyvät paremmin. Ryöppäys vaikuttaa myös soluseiniin, joten sulatettu mangoldi on vähemmän sitkeää.
Mangoldi on ravinteikasta
Mangoldi tunnetaan ennen kaikkea siitä, että se sisältää hyvin paljon luustolle tärkeää K-vitamiinia.
Livsmedelsdata-sivuston mukaan 100 grammaa punaista mangoldia kattaa noin 330 % suositellusta päivittäisestä saannista. Mangoldista saa myös A- ja C-vitamiinia. Muista, että mangoldi sisältää runsaasti oksaalihappoa, joka voi ärsyttää vatsaa, jos sitä syö suuria määriä.
Erilaisia mangoldilajikkeita
Kaupoissa on tarjolla monia mangoldilajikkeita. Erot liittyvät lähinnä väriin, lehtien kokoon ja korjuuaikaan.
- Erbette: vihreälehtinen lajike, jolla on suuret, sileät lehdet. Antaa runsaan sadon ja kestää muutaman syksyisen pakkasyön.
- Lucullus: valkovartinen mangoldilajike, jolla on keskipaksu varsi ja kellanvihreät, kupruiset lehdet.
- Bright Lights: eri lajikkeiden sekoitus, jonka varret ovat erivärisiä.
- Lucullus Scarlet: punainen mangoldi, jolla on keskipaksu varsi ja vihreät lehdet.
Kirjoittaja: Johanna Damm
Tarkastanut Erik Hoekstra
Päivitetty 2023-12-11
- Swiss Chard: vihreälehtinen mangoldi, jolla on kapeat, suippenevat lehdet.
