No dig
Viljelyä ilman kaivamista
Kaivamattomassa viljelyssä, jota englanniksi kutsutaan nimellä "no dig", lapio jätetään sivuun. Maan möyhentämisestä huolehtii sen sijaan maaperän pieneliöstö.
Miten no dig toimii?
-
Madot ja mikro-organismit
Maan pinnan alla kuhisee elämää. Siellä vilisee matoja, hyönteisiä, sienirihmastoja, punkkeja ja bakteereja. Ne kaivavat käytäviä maahan, syövät kuollutta eloperäistä ainesta ja vapauttavat ravinteita. Kun lapio tai jyrsin ei häiritse tätä ekosysteemiä, se kehittyy ja voi hyvin. Tulos? Ravinteikas ja hyvin ilmava kasvumaa.
Ympäröivää maata korkeammalla olevissa kasvatuspenkeissä maa lämpenee enemmän. Silloin hajoaminen käy nopeammin.
No dig -menetelmässä on tärkeää ruokkia maan pieneliöstöä, sillä se tekee varsinaisen työn. Maan pinnalle kasvien väliin levitetään noin 10 cm:n kerros ruohosilppua ja muuta vihermassaa. Kun aines hajoaa, maahan vapautuu ravinteita. Jotkut kattavat maan sen sijaan kompostimullalla. Ero on siinä, levitetäänkö kasvinjätteet suoraan penkkiin vai kompostoidaanko ne ensin varsinaisessa kompostissa.
Näin pääset alkuun kaivamattomassa viljelyssä
-
Uuden kasvatuspenkin perustaminen
Jos penkiksi on tarkoitus ottaa nurmikkoa tai muuta kasvillisuuden peittämää maata, aloita peittämällä alue.
1) Levitä vanhoja sanomalehtiä ja/tai pahvilaatikoita viljeltävälle alueelle. Mitä hankalampia rikkaruohoja, sitä paksumpi peite, ehkä kaksi tai kolme kerrosta.
2) Tee kasvatuspenkki levittämällä sanomalehtien ja pahvien päälle eloperäistä ainesta. Käytä sitä, mitä on käsillä: puutarha- ja keittiökompostia, lehtimultaa, olkea, lantaa ja niin edelleen. Tee penkistä noin 20 cm korkea. Pohjalle voit laittaa enintään 1 cm:n paksuisia oksia. Vain osittain maatunut komposti käy oikein hyvin. Huolehdi vain siitä, että hienojakoisin aines on päällimmäisenä. Silloin kylväminen ja istuttaminen on helpompaa. Kaivamattomista kasvatuspenkeistä on muitakin muunnelmia, kuten lasagnepenkki ja hügelpenkki.
3) Nyt nurmi ja rikkaruohot tukahtuvat. Peitteen alle ei pääse auringonvaloa eikä ilmaa, ja lisäksi peite painaa nurmen fyysisesti maata vasten. Sanomalehdet, pahvi ja komposti maatuvat ajan mittaan erinomaiseksi kasvumaaksi.
-
Olemassa olevan kasvatuspenkin muuttaminen
Jos haluat käyttää no dig -menetelmää jo olemassa olevassa kasvimaassa, poista ensin monivuotiset rikkaruohot, kuten juolavehnä ja vuohenputki. Sen jälkeen lapio saa jäädä vajaan. Tee koholla oleva ja ravinteikas penkki levittämällä päälle kerros kompostoitua ainesta ja tarvittaessa katetta.
Mitä no dig -penkissä voi kasvattaa?
Valmiiseen penkkiin voi kylvää ja istuttaa saman tien. Kaivamattomassa penkissä voi kasvattaa aivan samoja kasveja kuin perinteisessä viljelyssä. Koska maa on niin ravinteikasta, kasveja voi kuitenkin kasvattaa hieman tiheämmin. Moni jättää juurekset ja sipulit ensimmäisenä vuonna kasvattamatta, koska kompostimulta ei ole vielä ehtinyt maatua kunnolla.
Kaivamattoman viljelyn lannoitus
Brittiläinen puutarhuri Charles Dowding, yksi no dig -menetelmän puolestapuhujista, pitää kateviljelyä ja puutarhakompostin lisäämistä täysin riittävänä ravinteiden lähteenä. Toiset lisäävät myös laimennettua virtsaa, nokkosvettä tai lantaa, joka sekoitetaan varovasti pintamaahan pari viikkoa ennen kylvöä.
Syystyöt ilman syyskaivuuta
Myöhäissyksyllä kasvien juuret saavat jäädä maahan maatumaan. Kasvimaan syyskaivuun sijaan pinnalle levitetään noin 10-20 cm eloperäistä ainesta. Se suojaa maata talven yli ja hajoaa hienoksi mullaksi, johon voi kylvää seuraavana keväänä.
Terveitä kasveja helppohoitoisissa penkeissä
Kaivamaton viljely tekee puutarhatöistä helpompia ja luonnonmukaisempia. Selkä saa levätä, ja maa saa olla rauhassa. Eloperäinen aines nähdään arvokkaana voimavarana, joka palautetaan luonnon kiertokulkuun. No dig -menetelmä tuottaa terveitä kasveja ja helppohoitoisia penkkejä.
Kirjoittaja: Johanna Damm
Tarkastanut Erik Hoekstra
Päivitetty 2022-10-14
