Kasvata omaa ruokaa
Syötävien kasvien viljelyssä on monta etua
Itse kasvatettu ruoka on terveyttä ja iloa. Vastapoimituissa vihanneksissa on voittamaton tuoksu, rapeus ja makeus. Kun korjaat omaa satoa, vältät pakkaukset ja torjunta-aineet ja edistät samalla paikallista ruoantuotantoa.
Mitä kannattaa kasvattaa?
Aloittelijan kannattaa kasvattaa ensin vain muutamaa lajia. Hyviä perusryhmiä ovat lehtivihannekset, yrtit, juurekset, sipulit, kaalit, palkokasvit, tomaatti ja kurkkukasvit.
Kun kasvatat itse, löydät lajikkeita, joita ei kaupoissa juuri näe. Haluaisitko kylvää porkkanoita, mutta valita valkoisen tai violetin lajikkeen? Tai täydentää yrttitarhaa purppurabasilikalla? Siemenvalikoimaa kannattaa tutkia rauhassa ja etsiä sitä, mikä houkuttelee vähän tavallista enemmän.
Kun olet päässyt alkuun, kokeile vähintään yhtä uutta kasvia joka vuosi. Ehkä minimaissia, munakoisoa tai aasialaisia lehtivihanneksia? Pian huomaat kasvattavasi seitsemäätoista tomaattilajiketta hymy huulillasi ja olevasi valmis opettelemaan ruokasienten siirrostamista pölkkyihin.
Satoa ympäri vuoden
Pohjoinen kesämme on ihana mutta lyhyt. Jos haluat tulla vihannesten suhteen omavaraisemmaksi, kasvukautta voi pidentää monella tavalla.
- Suunnittele hyötypuutarha sadonkorjuu mielessä. Nopeasti kehittyviä kasveja, kuten salaattisipulia, sokeriherneitä, retiisejä ja lehtivihanneksia, voi kylvää useassa erässä. Kylvä sekä varhaisia että myöhäisiä lajikkeita. Voit myös "harvennuskorjata" eli nostaa pieniä punajuuria, palsternakkoja ja muita juureksia, jotta jäljelle jäävät taimet saavat tilaa.
- Taimilavan tai kasvihuoneen avulla voit kylvää aikaisemmin keväällä ja korjata satoa myöhemmin syksyllä.
- Loppukesällä on aika kylvää hallaa kestäviä kasveja, kuten talvisalaattia ja aasialaisia lehtivihanneksia. Osa niistä kestää useamman asteen pakkasta ja antaa satoa vielä pitkään sen jälkeen, kun muu puutarha on vaipunut talvilepoon.
- Kun kylvät seuraavan vuoden vihannekset syksyllä tai talvella, siemenet pääsevät kevään korvalla vauhdikkaasti alkuun. Kokeile esimerkiksi pinaattia, salaattia, porkkanaa, palsternakkaa tai kaalia.
Syötävää sisällä
Kätevämpää ei voi olla kuin poimia ruokaa suoraan ikkunalaudalta. Sisäviljelystä voi saada yllättävän paljon syötävää. Lisäksi keittiöstä tulee erityisen viihtyisä, kun joka nurkassa kasvaa ja vihertää.
Mikroversot, kuten vesikrassi, salaatti ja lehtikaali, viihtyvät hyvin ikkunalaudalla. Yrtit antavat paljon makua ja ravintoaineita. Ja pari valkosipulinkynttä ruukussa antaa ihanan aromikkaita naatteja, joita voi leikata tuoreena ruokaan.
Kurkku on toinen kasvi, jota kannattaa kokeilla sisällä. Kylvämme sen ikkunalaudalle tammikuussa ja saamme satoa huhtikuusta alkaen. Lisävalaistus tekee taimille erityisen hyvää.
Versot ja idut ovat herkullisia vitamiinipommeja. Riittää, että ne saavat valoa kasvatuksen loppuvaiheessa. Helppoja versoja ovat esimerkiksi auringonkukka, amarantti, tattari ja herne. Suosittuja ituja ovat mungpavut, linssit, parsakaali, retiisi ja sinimailanen.
Hyödynnä sato
- Säilytä viileässä
Täytä pakastin ryöpätyillä vihanneksilla, persiljalla, tillillä ja basilikalla. Perunat, juurekset, sipulit ja kaalit säilyvät viileässä kellarissa. Talvikurpitsa säilyy tiiviin hedelmälihansa ja kovan kuorensa ansiosta usein monta kuukautta. Monet juurekset voi jättää penkkiin talven yli, kunnes routa sulaa. Maa-artisokka, palsternakka ja porkkana pysyvät hyvin rapeina, varsinkin jos maan pinta peitetään lehdillä tai oljilla.
- Kuivaa
Pavut ja herneet on helppo kuivata, samoin tomaatit ja yrtit. Kesäkurpitsasta ja lehtikaalista syntyy herkullisia sipsejä. Ja kuivatut omenarenkaat ovat uskomattoman hyviä, varsinkin reippaasti kanelilla maustettuina.
- Hillot, mehut & maitohappokäyminen
Mehut, hillot ja marmeladit näyttävät kauniilta pullo- ja purkkiriveinä ruokakomerossa. Leiki makuyhdistelmillä, esimerkiksi chilillä tai inkiväärillä.
Maitohappokäyminen on kokenut ansaitun renessanssin. Se on loistava tapa hyödyntää valkokaalia, porkkanaa, punajuurta ja kurkkua. Lisäksi maitohappobakteerit tekevät suolistolle todella hyvää.
Kirjoittaja: Johanna Damm
Tarkastanut Erik Hoekstra
Päivitetty 2022-10-14